Hyvä polttopuu on ennen kaikkea kuivaa. Puulaji vaikuttaa lähinnä siihen, paljonko energiaa sama pinomäärä sisältää, mutta itse palamisen puhtauteen se ei juuri vaikuta. Sen ratkaisee kosteus ja se, miten tulisijaa käytetään. Moni asiakas luulee toisin, ja juuri kuivuuden ympärillä liikkuu myös yleisimmät väärinkäsitykset.
Mitä puhdas palaminen vaatii
Puhdas palaminen tarvitsee kolme asiaa yhtä aikaa: kuivaa poltettavaa materiaalia kuten pilkettä, pellettiä tai brikettiä, riittävää ja oikein ohjattua paloilmaa eli korvausilmaa suoraan tulisijaan tai toimivaa painovoimaista ilmanvaihtoa, ja riittävää lämpötilaa, joka syntyy kun edelliset kaksi ovat kunnossa. Jos yksikin näistä puuttuu tai on määrältään riittämätön, palaminen ei ole puhdasta eikä tehokasta.
Uusissa laadukkaissa tulisijoissa nämä asiat on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Palopesät ja lasit ovat lämpöeristettyjä, ja paloilman ohjaukseen ja virtausnopeuksiin on kiinnitetty huomiota. Parhaissa malleissa tulipesään ohjataan automaattisesti ensiö-, toisio- ja tertiääri-ilmaa sen mukaan, missä vaiheessa palaminen kulloinkin on. Tämä helpottaa käyttöä ja tekee palamisesta tehokkaampaa.
Conturan takoissa käytetään niin sanottua Clean Burning -tekniikkaa, jonka tarkoitus on vähentää savukaasupäästöjä ja tehostaa palamista, ja useissa malleissa paloilmaa on helppo säätää yhdellä vivulla.
Katettu ei tarkoita kuivaa
Yleisin virhe polttopuun kanssa ei ole puulajin valinta, vaan oletus, että ulkona katetussa tilassa säilytetty puu on jo käyttövalmista. Katettu varasto suojaa sateelta, mutta se ei yksin riitä tekemään puusta kuivaa.
Hyvä pilke on ylivuotista, eli kuivunut vähintään yhden kesän yli. Parhaassa tapauksessa puu on kaadettu routa-aikana, jolloin puun oma kosteuspitoisuus on valmiiksi pienimmillään. Varastoinnin pitää tapahtua katetussa mutta hyvin tuulettuvassa tilassa, ei suljetussa. Ja vielä yksi asia, joka usein unohtuu: pilkkeen kannattaa antaa lämmetä sisällä huonelämpötilassa vähintään pari päivää ennen polttoa. Pakkasesta suoraan tulipesään tuotu puu ei syty eikä pala yhtä hyvin kuin lämmennyt puu.
Miten klapin kuivuuden tunnistaa ilman mittaria
Kosteusmittari on tarkin tapa, mutta pilkkeen kuivuuden voi arvioida myös ilman sitä. Kun lyö kaksi klapia toisiaan vasten, kuiva puu antaa terävän äänen, joka jää soimaan pidempään. Kostea puu taas kalskahtaa lyhyemmin ja matalammin.
Toinen keino on niin sanottu puhallustesti. Klapin toinen pää kostutetaan vähän astianpesuaineella, ja toisesta päästä puhalletaan. Jos puu on kuivaa, sen sisällä kulkee ilmaa riittävästi, ja kostutetusta päästä alkaa nousta pieniä saippuakuplia.
Vaikuttaako puulaji oikeasti?
Puulajilla ei ole niin suurta merkitystä kuin usein luullaan, kunhan puu on kuivaa eikä rakennusjätettä. Ero syntyy lähinnä puun ominaispainosta: mitä painavampi puulaji, sitä enemmän energiaa se sisältää samassa tilavuudessa. Tästä syystä esimerkiksi kotimainen koivu pärjää vertailussa hyvin.
Yhtä lailla kannattaa olla varovainen erittäin raskaiden puulajien, kuten omenapuun, kanssa. Niiden sisältämä energiamäärä voi yllättää, ja liian tehokas polttoaine saattaa ylikuumentaa ja vahingoittaa tulisijaa. Tulisijan valmistajan ohjeita ja suosituksia kannattaa aina noudattaa riippumatta siitä, mitä puuta poltat.
Mitä tulipesään ei koskaan kannata laittaa
Roskien tai rakennusjätteen polttaminen on virhe, jonka seuraukset eivät näy heti. Esimerkiksi maitopurkin sisäpinnan vaha sulaa poltossa ja tarttuu savukanaviin. Yhdessä noen kanssa se muodostaa eristävän kerroksen, joka estää lämpöä siirtymästä varaavan takan rakenteisiin. Käytännössä takka lämpiää huonommin, vaikka poltat yhtä paljon puuta kuin ennen.
Puuvaraston paikka ei ole yhdentekevä
Polttopuuvarastoa ei pidä sijoittaa rakennuksen alle tai sen välittömään läheisyyteen. Sijoittelussa on huomioitava, ettei varastosta aiheudu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa eikä se vaikeuta mahdollisia sammutustöitä. Tarkat etäisyysvaatimukset kannattaa tarkistaa oman alueen pelastuslaitokselta tai rakennusvalvonnalta, sillä ne voivat vaihdella kunnittain.
Mistä hyvä polttopuu lopulta koostuu
Jos yhden asian pitäisi jäädä mieleen, se on kuivuus. Sen voi tarkistaa ilman mittaria pelkällä koputus- tai puhallustestillä, ja se ratkaisee enemmän kuin puulajin valinta. Puulaji vaikuttaa lähinnä siihen, kuinka paljon lämpöä samasta pinomäärästä irtoaa, mutta liian raskaan puun kanssa kannattaa olla tarkkana. Roskat ja rakennusjäte eivät kuulu tulipesään edes silloin, kun ne tuntuisivat kuivilta, ja itse puuvaraston paikka ratkaisee turvallisuuden jo ennen kuin ensimmäistä pilkettä on poltettu.
Kun puu on kuivaa, oikein varastoitua ja tulisijaan sopivaa, loppu on pitkälti tulisijan käyttötavasta kiinni. Jos haluat varmistaa, että oma tulisijasi toimii parhaalla mahdollisella tavalla, voit kysyä käyttövinkkejä tai muuta apua ottamalla yhteyttä Takkahuone Turun -myymälään.